Raija Hynysen kirjoitus on julkaistu 1.6.2021 Käräjätörmä.fi-sivustolla. Se julkaistaan uudelleen tällä sivustolla Käräjätörmän luvalla.
Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia. Se liittyy moniin elämänalueisiin, ja keskeisesti myös asumiseen. Asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Se liittyy asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämiseen sekä tarkoituksenmukaisiin vanhuspalveluihin.
Miten sitten asuinoloja voidaan parantaa? Tarvitaan sopivia asuntoja ja ikäystävällisiä asuinalueita. Koska asuntokanta muuttuu hitaasti, ennakoiviin toimiin on tarpeen paneutua hyvin ajoin. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on maassamme noin 500 000 eli 15 % asuntokannasta. Esteetön asunto ei kuitenkaan yksin vastaa asumistarpeisiin. Ikääntyneiden tarpeet ovat erilaisia, siksi asumistakin tulee kehittää monilla keinoilla. Tarpeet tulee huomioida nykyisiä asuntoja ja asuinalueita korjattaessa sekä uusia rakennettaessa. Osa ikääntyneistä toivoo myös uudenlaisia asumisratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista.
Asumisen toimenpideohjelma kannustaa ennakointiin
Ympäristöministeriö toteuttaa ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa vuosina 2020-2022. Sillä tuetaan ikääntyneiden ihmisten sekä kuntien asumisen ennakointia ja varautumista sekä ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämistä. Ohjelmaa toimeenpanossa ovat mukana ARA, kunnat ja alan järjestöt. Kyse on vahvasta yhteisestä asiasta ja yhteistyöstä, jotta hyvää asumista on tarjolla maamme ikääntyvälle väestölle yhä enemmän.
Valtion keskeisiä keinoja toimenpideohjelman toteutuksessa ovat korjausavustukset ja erityisryhmien asumisen investointiavustus sekä valtionavustus kuntien kehittämishankkeisiin. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ovat myös osa toteutusta. Korjausavustuksilla tuetaan esimerkiksi hissien asentamista ja muita esteettömyyskorjauksia sekä asuntojen korjaamista ikääntyneiden tarpeisiin.
Luonnollisesti kansalaiset itse ovat keskeisiä toimijoita oman asumisensa suhteen. Tämä pätee myös ikääntyneiden kohdalla, sillä noin 80 % yli 65-vuotiaista omistaa asuntonsa. Siksi on tärkeää, että jokainen tekisi oman asumisensa ennakoinnin ikääntymisen näkökulmasta hyvissä ajoin ja varautuisi siihen riittävästi. Hyväkuntoisena on helpompaa teettää asunnon korjauksia kuin silloin, kun toimintakyky on jo paljon heikentynyt. Myös muuttaminen uuteen asuntoon ja asuinalueelle on sujuvampaa, kun asukas pystyy aktiivisesti tutustumaan ympäristöönsä.
Valtion ja kuntien toiminnalla voidaan luoda edellytyksiä asuntojen korjaamiseen ja asumisvaihtoehtojen tarjontaan. Myös järjestöjen rooli on merkittävä, niillä on monenlaista asumiseen liittyvää toimintaa. Käräjätörmän kehittämishanke on tästä hyvä esimerkki. Järjestöt tavoittavat myös ikääntyneen väestön hyvin ja voivat näin toimia yhdessä ikääntyneiden kanssa.
Asuinympäristöihin lisää ikäystävällisyyttä
Kuntien toiminnassa ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen on tärkeää. Ikäystävällisten asuinympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen sekä nykyisten kehittäminen on kuitenkin vielä jäänyt vähälle huomiolle. Ikäystävällinen asuinalue on sellainen, jossa myös toimintakyvyltään heikentynyt henkilö voi toimia ja osallistua. Asuinympäristö on esteetön, turvallinen ja yhteisöllinen sekä palveluiltaan saavutettavissa. Ikäystävälliset asuinalueet sopivat kaikille asukkaille.
Lopuksi vielä teema, jonka ei soisi unohtuvan. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat haasteita, joihin meidän tulee vastata. Moni ikääntynyt ihminen asuu yksin. Yhteisöllinen asuminen tukee osallisuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Sitä voidaan tarjota ikääntyneiden yhteisöasumisen kohteissa tai yhä enenevissä määrin monisukupolvisissa yhteisökortteleissa. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää myös asuinalueella. Tapaamispaikkojen ja yhteisen toiminnan tarjonnalla on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisäämisessä, ja samalla yksinäisyyden vähentämisessä.
Keinoja parantaa ikääntyvän väestön asuinoloja on monia, tuumasta siis toimeen ja ikääntyneet mukaan!