Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistöjen ravinnekuormituksesta on noin 6 % fosforipäästöistä ja 5 % typpipäästöistä. Merkittävintä haittaa aiheutuu lisääntyneestä kiintoaineen huuhtoutumisesta. Ravinnekuormituksen merkitys on vähäisempi. Metsätalouden vesistökuormitus kohdistuu usein herkimpiin latvavesiin, joissa muu kuormitus on yleensä vähäistä.
Haasteet
Vesistökuormituksen kannalta merkityksellisimpiä ja pohjavesille pilaantumisriskiä aiheuttavia metsätaloustoimenpiteitä ovat kunnostusojitus, maanmuokkaus, lannoitus, kantojen nosto sekä hakkuut osin suurien toteutusmääriensä vuoksi. Hakkuiden ja lannoitusten yhteydessä vesistöjä suojellaan yleensä suojakaistan avulla, kunnostusojitusten yhteydessä puolestaan toteuttamalla lietekuoppia, kaivu- ja perkauskatkoja, laskeutusaltaita sekä pintavalutusta tai pohja- ja putkipatoja tai kosteikkoja.
Miten metsätalouden vesiensuojelua ohjataan?
Metsätalouden vesiensuojelua ohjaavaa lainsäädäntöä sisältyy vesilakiin, ympäristönsuojelulakiin, metsälakiin sekä vastaaviin asetuksiin. Suometsätalouden vesiensuojelua voidaan ohjata jossakin määrin myös kestävän metsätalouden rahoituslain avulla.
Metsätalouden vesiensuojelulle asetetaan tavoitteita ja periaatteita Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 sekä vesiensuojelun suuntaviivoissa 2015. Käytännön ohjeita sisältyy vapaaehtoiseen metsäsertifiointiin ja Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin sekä metsätalouden vesiensuojelusuosituksiin. Lisäksi metsäyhtiöillä on myös omia ohjeita vesiensuojeluun.
ELY-keskukset valvovat ojituksia
Vesilakiin sisältyy ilmoitusmenettely, jonka mukaan vähäistä suuremmista ojituksista tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoituksen perusteella arvioidaan luvitus- tai ojitustoimituksen tarve sekä ojituksen vaikutuksia valuma-aluekohtaisesti. Tämän ennakkovalvonnan lisäksi ELY-keskus voi jälkikäteen valvoa kohteiden vesiensuojelun toteutumista maastotarkastuksin ja kehottaa tarvittaessa tehostamistoimiin.
Lomakkeet