Kalankasvatuksen osuus Manner-Suomen ihmistoiminnoista aiheutuvasta fosforikuormituksesta on runsas prosentti ja typpikuormituksesta runsas puoli prosenttia. Kalankasvatuksen typpi- ja fosforikuormitus on laskenut merkittävästi 80-luvulta.
Merellä kalankasvatusaltaita ja ruokinta-automaatteja. © Mirva Wideskog
Haasteet
Ravinnepäästöt ovat kalankasvatuksen merkittävin ympäristövaikutus. Ravinnepäästöjen merkitys on valtakunnallisesti varsin pieni mutta paikallisesti niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Keskeinen keino vähentää kalankasvatuksen paikallisia ympäristövaikutuksia on ohjata kasvatuslaitokset ympäristönsuojelun, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Muita jatkokehittämistä vaativia keinoja kalankasvatuksen ympäristönsuojelun edistämiseksi ovat mm. kiertovesikasvatus ja rehujen sekä ruokinnan kehittäminen Itämeren alueen ravinteita kierrättäviksi.
Miten kalankasvatuksen vesiensuojelua ohjataan
Keskeisimmät kalankasvatusta ohjaavat kansalliset säädökset ovat ympäristönsuojelulaki ja vesilaki. Kalankasvatuslaitokset tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kasvatustoimintaan sekä vesilain mukaisen luvan rakentamiseen tai rakenteiden pitämiseen vesialueella tai veden johtamiseen laitokselle. Kansallisen lainsäädännön lisäksi toiminnassa on noudatettava EU-lainsäädäntöä.
Ympäristöministeriö on julkaissut kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen 2020
Keskeiset toimijat ja vastuut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY)
ELY-keskuksissa ympäristö- ja vesiensuojeluasiat sekä kalatalousasiat kuuluvat eri vastuualueille.
Kalankasvatusasioissa ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue vastaa mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupien valvonnasta, lausuntojen antamisesta ympäristön- ja vesiensuojeluun liittyvissä asioissa sekä yleisen edun puhevallan käytöstä. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue vastaa myös käyttö-, päästö- ja ympäristön tilan tarkkailusuunnitelmien käsittelystä ja hyväksymisestä, jos sitä ei ole tehty jo lupakäsittelyn yhteydessä sekä luonnonsuojelulain valvomiseen liittyvistä tehtävistä.
ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue vastaa mm. lausuntojen antamisesta kalatalouteen liittyvissä asioissa, kalatalouden ohjaamisesta ja edistämisestä, kalatalouden yleisen edun puhevallan käytöstä, EU-rahoituksesta sekä vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupien kalataloustarkkailusuunnitelmien käsittelystä ja hyväksymisestä, jos sitä ei ole tehty jo lupakäsittelyn yhteydessä.
Kalankasvatuksen kansallinen koordinointi
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa kalankasvatuksen vesiensuojeluun liittyvistä kansallisista koordinointi- ja asiantuntijatehtävistä.
Aluehallintovirastot (AVI) vastaavat mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisten hakemusasioiden neuvonnasta, käsittelystä ja ratkaisusta.
Kalankasvatusyritykset hakevat toiminnalleen tarvittavat ympäristöluvat sekä seuraavat ja raportoivat ELY-keskuksille toiminnastaan aiheutuvista päästöistä ja niiden vaikutuksista.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää ympäristöluvat kalaa tai kalastustuotteita käsittelevälle tai jalostavalle laitokselle, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa, ja vastaa niiden valvonnasta sekä lausuu ympäristön- ja vesiensuojeluun liittyvissä asioissa.
Ruokavirasto ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti kalatautien vastustamista, elintarvikevalvontaa ja eläinsuojelua.