Säännöstely

YMPARISTO.FI UUDISTUU

Uudistettu ymparisto.fi-palvelu julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä

Uudistettu ymparisto.fi-verkkopalvelu julkaistaan maaliskuun viimeisellä viikolla, viikolla 13. Uudistuksen tärkeimmät muutokset koskevat sisältöä. Ymparisto.fi:hin on toteutettu käyttäjille uusia, käyttökokemusta parantavia toiminnallisuuksia. Myös sivuston ilme on uudistettu ja julkaisujärjestelmä vaihdettu. Valtaosa nykyisen ymparisto.fi:n osoitteista muuttuu, mutta tärkeät lyhytosoitteet toimivat jatkossakin. Lue lisää

Vesistön säännöstelyssä vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla ja siten edistetään vesistön käytölle ja hoidolle asetettuja tavoitteita. Suomessa on noin 240 vesistön säännöstelyhanketta, joissa on mukana yli kolmesataa järveä. Tämä vastaa noin kolmannesta Suomen järvipinta-alasta.

Yleisin ensisijainen säännöstelyn tavoite on vesivoiman tuottaminen. Monissa hankkeissa myös tulvien ehkäisy on tärkeä tavoite. Muita tavoitteita ovat mm. uiton tai vesiliikenteen edistäminen, vedenhankinta, virkistyskäyttö, kalanviljely, maankuivatus ja vesiensuojelu.

Vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen lupa. Lupaehdoissa määritetään vedenkorkeudelle ylä- ja alarajat sekä useimmiten rajaehtoja myös virtaamalle.

Säännöstelyjen kehittäminen

Valtaosa säännöstelyistä on suunniteltu ja aloitettu 1950–1970-luvuilla. Sittemmin vesistöihin liittyvät odotukset ja arvostukset ovat muuttuneet. Säännöstelyjen kehittämisessä pyritään ottamaan huomioon eri tahojen usein ristiriitaisetkin näkemykset. Vesiympäristölle ja virkistyskäytölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia on usein pystytty lieventämään. Myös tulva- ja kuivuusriskien hallintaa voidaan edelleen parantaa.

Laajoja kehittämisselvityksiä on tehty esimerkiksi Päijänteellä, Konnivedellä ja Ruotsalaisella, Inarijärvellä, Kallavedellä, Näsijärvellä ja Vanajavedellä, Kemijärvellä, Koitereella ja Iijoen vesistössä. Tällä hetkellä monissa vesistöissä selvitetään, aiheuttaako ilmastonmuutokseen varautuminen lupaehtojen tarkistamistarvetta.

Keskeiset toimijat ja vastuut

Säännöstelyluvan haltija noudattaa säännöstelyluvassa asetettuja lupaehtoja. Luvanhaltijana on usein esim. voimayhtiö, kunta tai säännöstely-yhtiö. Valtio voi olla säännöstelyluvan haltija, kun hankkeella on laajalle ulottuvia vaikutuksia. Valtio on säännöstelyluvan haltijana mm. Päijänteellä, Vanajavedellä, Säkylän Pyhäjärvellä, Lappajärvellä, Kallavedellä ja Inarijärvellä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) huolehtivat valtion vastuulla olevista säännöstelyistä sekä valvovat säännöstelyjen lupaehtojen noudattamista.

Aluehallintovirastot (AVI) myöntävät vesilain mukaisen säännöstelyluvan.

Lisätietoja

Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 29.8.2013 klo 16.24, päivitetty 24.11.2021 klo 12.48