Pohjaveden laatu

YMPARISTO.FI UUDISTUU

Uudistettu ymparisto.fi-palvelu julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä

Uudistettu ymparisto.fi-verkkopalvelu julkaistaan maaliskuun viimeisellä viikolla, viikolla 13. Uudistuksen tärkeimmät muutokset koskevat sisältöä. Ymparisto.fi:hin on toteutettu käyttäjille uusia, käyttökokemusta parantavia toiminnallisuuksia. Myös sivuston ilme on uudistettu ja julkaisujärjestelmä vaihdettu. Valtaosa nykyisen ymparisto.fi:n osoitteista muuttuu, mutta tärkeät lyhytosoitteet toimivat jatkossakin. Lue lisää

Luonnontilainen hiekkamuodostuma
© Mirjam Orvomaa

Suomen luonnontilaisista hiekka- ja soramuodostumista saatava pohjavesi on yleensä laa­dultaan hyvää. Pohjavedellä on vesihuollossa suuri merkitys, sillä luonnontilainen pohjavesi on tasalaatuista ja veden käsittelytarve on vähäinen. Suomalaisten käyttämästä talousvedestä n. 65 % on pohjavettä.

Pohjaveden laadussa esiintyy luontaista vuodenaikaiskierron aiheuttamaa vaihtelua. Pohjaveden kemialliseen laatuun vaikuttavat muun muassa valuma-alueen maa- ja kallioperän laatu, ilmasto sekä ihmistoiminnot. Suomen kallioperä koostuu suurimmaksi osaksi happamista, rapautumista hyvin kestävistä kivilajeista. Karbonaattimineraaleja esiintyy vain niukasti, jonka vuoksi luonnontilaiset pohjavedet ovat usein hiukan happamia. Irtomaapeite on Suomessa usein suhteellisen ohut, jonka vuoksi suotovesien (=sadevesien ja lumen sulamisvedet) ja maaperän mineraaliaineksien välinen vuorovaikutus on melko lyhyt.

Kuivina vuosina pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet voivat kohota luontaisesti ja kaivoon voi virtausolosuhteiden muuttumisen vuoksi virrata pohjavettä alueelta, jonka maaperässä ja pohjavedessä on haitta-aineita. Maaperän pohjavesi sisältää yleensä vain hieman suoloja, kun taas kallioperässä pohjaveden virtaus on yleensä hidasta, jolloin suolojen määrä lisääntyy ja happamuus vähenee.

Rannikkoalueen pienissä savi-, siltti- tai turvepeittei­sissä pohjavesiesiintymissä pohjaveteen liuenneiden alkuaineiden määrä on suurempi kuin sisämaassa. Suomen rannikkoalueilla vanhan merenpohjan (muinainen Litorina-meri) vyöhykkeellä esiintyy happamia sulfaattimaita (alunamaat), joissa rikkipitoinen sedimentti voi liuottaa haitallisia aineita maaperästä, jos pohjaveden virtausolosuhteet muuttuvat merkittävästi.

Kallioperä voi alueellisesti vaikuttaa korkeisiin pitoisuuksiin, kun uraani- ja radonpitoisista tai arseeni- ja fluoripitoisista mineraaleista voi liueta haitallisia määriä aineita pohjaveteen.

Suomessa vallitsevan ilmaston vuoksi pohjavedet ovat melko kylmiä (2-7oC) joka hidastaa kemiallisia reaktioita.

Pohjavesien suojelu on tärkeää

Pohjavesiesiintymät ovat pintavettä paremmin suojassa pilaantumiselta, mutta myös pohjavedet ovat alttiita pilaantumiselle tai muille ympäristövaurioille, koska vesivarastot ovat usein lähellä maanpintaa ja maaperä on pohjavesialueilla läpäisevää. Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista. Ihmistoiminnan vaikutukset uhkaavat pohjaveden laatua ja saatavuutta esim. tienhoidon, lannoiteperäisten kohonneiden typpi- tai kloridipitoisuuksien, erilaisten orgaanisten liuottimien ja torjunta-aineiden tai muiden maaperään joutuneiden haitallisten aineiden seurauksena.

SYKE seuraa luonnontilaisen tai mahdollisimman luonnontilaisen pohjaveden laatua n.50 seuranta-asemalla eri puolilla Suomea. Lue lisää pohjavesiseurannasta ja vesienhoidon seurannasta > Pohjavesien tilan seuranta

Julkaistu 12.6.2019 klo 0.22, päivitetty 12.6.2019 klo 23.41