Pintavesien tilan seuranta - Pohjois-Pohjanmaa

Vuonna 2021 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa vedenlaatua 30 järvi- ja 41 jokihavaintopaikalla. Rannikkovesien tilaa seurataan seitsemällä havaintopaikalla. Perämereen laskevat suurimmat joet, neljä järveä ja viisi jokea ovat vuosittaisessa seurannassa, muut seurantakohteet määrävuosin. Vuonna 2021 vaihtuvissa seurantakohteissa osa on perustilan selvittämistä ja osa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnittelun tai toteutuksen tuloksellisuuden seurantaa. Leppiojan ja Ohtuanojan näytteenotot täydentävät Ympäristöviisas viljelijä -hanketta. Näytteenotosta ja analyysipalveluista vastaa Eurofins Ahma Oy. Raskasmetallien, haitallisten aineiden ja saliniteetin analytiikasta vastaa Suomen ympäristökeskus.

Seurantaa tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Ympäristöhallinnon seurannan lisäksi toiminnanharjoittajien vesistötarkkailut tuottavat merkittävästi tietoa vesien tilasta. Kesä-syyskuussa levähaittaseurantaa tekevät kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja aktiiviset ranta-asukkaat.

Pintavesinäytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuutta, sameutta, värilukua ja ravinnepitoisuutta. Ekologisen tilan luokittelua varten kerätään tietoa biologisista laatutekijöistä kuten kasviplankton, pohjaeläimet ja vesikasvit. Luonnonvarakeskus vastaa kalojen seurannasta.

Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa (maalis-, heinä-, elo- ja syys-lokakuussa). Näytteenottopaikka on yleensä järven syvänne. Näytteet otetaan usealta eri syvyydeltä; vähintään pintakerroksesta sekä pohjan tuntumasta. Tiheimmin seurattuja järviä ovat Yli-Kitka Kuusamossa ja Oulujärven Niskanselkä Vaalassa. Kesällä 2021 kasviplanktonnäytteitä otetaan kahdestakymmenestä järvestä. Pohjaeläinnäytteitä otetaan kuudesta järvestä. Vesikasviseurantaa tehdään kolmessa Koillismaan järvessä (Vuotunki, Tyräjärvi ja Jaurakaisjärvi). Luonnonvarakeskus tekee koeverkkokalastuksia kolmessa järvessä (Yli-Kitka, Ala-Kitka ja Iso Lamujärvi) ja sähkökoekalastuksia Olhavanjoella, Vääräjoella ja Siiponjoella. 

Perämereen laskevia suurimpia jokia seurataan 13 kertaa vuodessa tulva-aikaan painottuen. Muiden jokien seuranta on neljä kertaa vuodessa (maalis-, touko-, elo- ja syys-lokakuussa). Jokien koskipaikoilta otetaan pohjaeläin- ja/tai piilevänäytteitä yhdeksästä joesta.

Rannikkovesien seurantaa tehdään kuudella asemalla 3-5 kertaa vuodessa ja yhdellä intensiiviasemalla Oulun ulkomerialueella 11 kertaa vuodessa. Kasviplanktonnäytteitä otetaan kesällä seitsemältä rannikon havaintopaikalta. Eläinplanktonnäytteitä otetaan Hailuodon intensiiviasemalta ja pohjaeläinnäytteitä Hailuodon ja Rahjan edustoilta. Avomeriseurannasta vastaa Suomen ympäristökeskuksen merikeskus.

Maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia seurataan vuonna 2021 kahdella järvellä ja viidellä joella. Pyhäjärven Komujärvi ja Haapaveden Iso-Vatjusjärvi sekä Siikajoen Luohuanjoki ja Vaalan Aittojoki ovat vuosittaisessa seurannassa, muut kohteet ovat seurannassa määrävuosin. Vääräjoella, Tähjänjoella ja Siikajoella on riski happamista sulfaattimaista johtuvalle vesien happamoitumiselle ja vedenlaatua seurataan usealla havaintopaikalla. Luonnonvarakeskus seuraa metsätalouden vesistökuormitusta kahdella pienellä latvavaluma-alueella Oijusluomalla ja Kuusamon Vääräjoella.

Seurannan tulokset tallennetaan ympäristötiedon Hertta-hallintajärjestelmän Vedenlaatu (Vesla) -rekisteriin, josta ne ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelun kautta. Biologisista laatutekijöistä Hertta-hallintajärjestelmästä on olemassa rekisterit pohjaeläimille, kasviplanktonille ja kaloille.

Kesä-syyskuussa sinilevien esiintymistä seurataan silmämääräisesti viikoittain noin 25 havaintopaikalla eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Seuranta toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten, kuntien ympäristöviranomaisten sekä aktiivisten ranta-asukkaiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla kansalaishavainnoinnin rooli leväseurannassa on merkittävä, sillä lähes puolet havainnoijista on vapaaehtoisia ranta-asukkaita. Seurannan tulokset päivitetään viikoittain Järvi- ja MeriWiki-verkkopalveluun sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen www-sivuille

Ympäristöhallinnon seurantojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa ns. velvoitetarkkailua vuosittain 270 - 380 havaintopaikalla. Velvoitetarkkailua on mm. jätevedenpuhdistamoilla, teollisuuslaitoksilla, turvetuotannolla ja kalankasvatuslaitoksilla. Velvoitetarkkailuihin sisältyy vedenlaatutarkkailun lisäksi usein myös biologisten laatutekijöiden tarkkailua.

Osa velvoitetarkkailuista tehdään ns. yhteistarkkailuina, joissa saman vesistöalueen kuormittajat suurimpia velvoitetarkkailuja merialueella ovat Oulun ja Raahen edustan merialueen yhteistarkkailut. Sisävesillä laajoja yhteistarkkailuja on Kalajoella, Pyhäjoella, Siikajoella ja Iijoella. Velvoitetarkkailuista tehdään vuosiraportit ja useamman vuoden tuloksia tarkastellaan määrävuosin laadittavissa laajemmissa raporteissa. Velvoitetarkkailuraportteja valmistuu vuosittain noin 25 – 30 tarkkailusta Pohjois-Pohjanmaan alueelta.                      

                                              

Velvoitetarkkailuraportit

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen uusimmat velvoitetarkkailuraportit vesistöalueittain.

Raahen edusta

Kalajoki

Pyhäjoki

Siikajoki

Lestijoki

Liminganlahti

Oulun edusta

Oulujoki

Kalimeenoja

Kiiminkijoki

Iijoki

Olhavanjoki

Kuivajoki

Kuivaniemen edusta

Kuusamo

Lisätietoja:
Pintavesien tila: Mirja Heikkinen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Vesistötarkkailu: Marjaana Eerola, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Julkaistu 4.10.2021 klo 11.19, päivitetty 5.11.2021 klo 9.53