Etusivu
>
Vesi
>
Pintavesien tila
>
Pintavesien tilan seuranta
>
Pintavesien tilan seuranta - Pohjois-Pohjanmaa

Pintavesien tilan seuranta - Pohjois-Pohjanmaa

Vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa vedenlaatua 33 järvi- ja 39 jokihavaintopaikalla. Luvuissa on mukana Luonnonvarakeskuksen metsätalouden vesistökuormituksen seuranta kahdella pienellä latvavaluma-alueella Kuusamon Oijusluomalla ja Vääräjoella. Rannikkovesien tilaa seurataan kahdeksalla havaintopaikalla. Perämereen laskevat suurimmat joet, neljä järveä ja viisi jokea ovat vuosittaisessa seurannassa, muut seurantakohteet määrävuosin. Vuonna 2023 vaihtuvissa seurantakohteissa suurin osa on perustilan selvittämistä vesistöistä, joiden edellisestä seurannasta on kulunut pitkä aika. Mukana on myös vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnittelun tai toteutuksen tuloksellisuuden seurantaa. Näytteenotosta ja analyysipalveluista vastaa Eurofins Ahma Oy. Raskasmetallien ja orgaanisten haitallisten aineiden analytiikasta vastaa Suomen ympäristökeskus.

Seurantaa tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla toiminnanharjoittajien vesistötarkkailut tuottavat merkittävästi tietoa vesien tilasta. Lisäksi vesien tilaan liittyvät tutkimushankkeet, ympäristövaikutusten arvioinnit ja kartoitukset tuottavat arvokasta tietoa vesiluonnosta. Kesä-syyskuussa levähaittaseurantaa tekevät kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja aktiiviset ranta-asukkaat.

Pintavesinäytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuutta, sameutta, värilukua ja ravinnepitoisuutta. Ekologisen tilan luokittelua varten osasta seurantakohteista kerätään tietoa biologisista laatutekijöistä. Järvissä biologisia laatutekijöitä ovat kalat, kasviplankton, pohjaeläimet ja vesikasvit. Vuonna 2023 tarkempaa tietoa kasviplanktonin koostumuksesta ja biomassasta saadaan heinä- ja elokuussa 16 järvestä. Virtavesissä koskipaikkojen päällyslevät, kalat ja pohjaeläimet.

Biologisista laatutekijöistä suurelle yleisölle tutuimpia ovat kalat. Luonnonvarakeskus tekee kalojen seurantaa pääasiassa vertailuvesissä ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten seurantakohteilla. Myös kunnostusten suunnitteluun ja tuloksellisuuteen liittyen tehdään koekalastuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä Metsähallitus tekee Koillismaalla koekalastuksia jokihelmisimpukan kantojen vahvistamiseen ja elinympäristöjen kunnostamiseen liittyvässä LIFE Revives-hankkeessa.

Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä-kuusi kertaa vuodessa. Näytteenottopaikka on yleensä järven syvänne. Näytteet otetaan usealta eri syvyydeltä; vähintään pintakerroksesta sekä pohjan tuntumasta. Vuoden 2023 seurantajärvistä 17 on niin matalia, että näytteet saadaan vain yhdeltä syvyydeltä. Tiheimmin seurattuja järviä ovat Yli-Kitka Kuusamossa ja Oulujärven Niskanselkä Vaalassa. Vuonna 2023 seurannassa olevista järvistä 15 on pinta-alaltaan yli kaksi neliökilometriä, muut sitä pienempiä. Suurin osa järvistä on matalia ja humuspitoisia.

Perämereen laskevia suurimpia jokia seurataan 13 kertaa vuodessa tulva-aikaan painottuen. Muiden jokien seuranta on neljä-viisi kertaa vuodessa maalis-, touko-, elo- ja syys-lokakuussa. Oulujoen alaosalla seurataan torjunta-aineiden pitoisuuksia huhtikuusta joulukuuhun kerran kuukaudessa.

Rannikkovesien seurantaa tehdään seitsemällä havaintopaikalla kolme kertaa vuodessa ja yhdellä intensiiviasemalla Oulun ulkomerialueella 11 kertaa vuodessa. Kasviplanktonnäytteitä otetaan kesällä kuudelta rannikon havaintopaikalta. Eläinplankton- ja pohjaeläinnäytteitä otetaan Hailuodon intensiiviasemalta. Avomeriseurannasta vastaa Suomen ympäristökeskuksen merikeskus.

Maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia seurataan vuonna 2023 kahdella järvellä ja kuudella joella. Pyhäjärven Komujärvi ja Haapaveden Iso-Vatjusjärvi sekä Siikajoen Luohuanjoki ja Vaalan Aittojoki ovat vuosittaisessa seurannassa, muut kohteet ovat seurannassa määrävuosin.

Seurannan tulokset tallennetaan ympäristötiedon Hertta-hallintajärjestelmän Vedenlaatu (Vesla) -rekisteriin, josta ne ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelun kautta. Biologisista laatutekijöistä Hertta-hallintajärjestelmästä on olemassa rekisterit pohjaeläimille, kasviplanktonille ja kaloille.

Avoin tieto -palvelu

Kesä-syyskuussa sinilevien esiintymistä seurataan silmämääräisesti viikoittain noin 25 havaintopaikalla eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Seuranta toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten, kuntien ympäristöviranomaisten sekä aktiivisten ranta-asukkaiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla kansalaishavainnoinnin rooli leväseurannassa on merkittävä, sillä lähes puolet havainnoijista on vapaaehtoisia ranta-asukkaita. Seurannan tulokset päivitetään viikoittain Järvi- ja MeriWiki-verkkopalveluun sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen www-sivuille

Järvi- ja MeriWiki -verkkopalvelu

Ympäristöhallinnon seurantojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa ns. velvoitetarkkailua vuosittain noin 200 havaintopaikalla. Velvoitetarkkailua on mm. jätevedenpuhdistamoilla, teollisuuslaitoksilla, turvetuotannolla ja kalankasvatuslaitoksilla. Viime vuosina turvetuotanto on lopetettu useilla kymmenillä tuotantoalueilla, mikä on vähentänyt myös velvoitetarkkailujen havaintopaikkojen määrää. Velvoitetarkkailuihin sisältyy vedenlaatutarkkailun lisäksi usein myös biologisten laatutekijöiden tarkkailua.

Osa velvoitetarkkailuista tehdään ns. yhteistarkkailuina, joissa on mukana saman vesistöalueen kuormittajat. Suurimpia velvoitetarkkailuja merialueella ovat Oulun ja Raahen edustan merialueen yhteistarkkailut. Sisävesillä laajoja yhteistarkkailuja on Pyhäjoella, Siikajoella, Kalajoella ja Iijoella. Velvoitetarkkailuista tehdään vuosiraportit ja useamman vuoden tuloksia tarkastellaan määrävuosin laadittavissa laajoissa raporteissa. Velvoitetarkkailuraportteja valmistuu vuosittain noin 20 tarkkailusta Pohjois-Pohjanmaan alueelta.

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Tilatietoa käytetään lausuntojen, suunnittelun ja päätöksenteon pohjana sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tuloksellisuuden arvioinnissa. Pohjois-Pohjanmaalla on 660 vesimuodostumaa, joiden ekologinen tila luokitellaan kuuden vuoden välein osana vesien- ja merenhoidon suunnittelua. Luokittelussa hyödynnetään luokittelujaksolta rekistereihin tallennettuja laatuvarmennettuja tuloksia.