Kiinteistön järjestelmällisen, taloudellisesti ja teknisesti hallitun kunnossapidon edellytyksenä on oikea tieto kiinteistön kunnosta sekä luotettava ennuste tulevista korjaustarpeista ja niiden kustannuksista. Rakennuksen kunto ja sen korjaustarpeet voidaan selvittää kuntoarviolla.
Kuntoarvion pohjalta voidaan käynnistää systemaattinen olemassa olevan kiinteistön kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet. Laajemmat korjaustoimenpiteet vaativat usein kuntotutkimuksia vaurioiden syiden ja korjaustapojen selvittämiseksi. Tutkimusten tarkoituksena on tuottaa korjaussuunnitelmien laatimisen lähtötietoja.
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 166 §:n mukaan ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen, jotta terveellisyyden tai turvallisuuden kannalta ilmeisen välttämättömät korjaustoimenpiteet voidaan selvittää.
Asuntokaupan yhteydessä tehtävä kuntotarkastus
Asuntojen kuntotarkastuksesta laaditut ohjeet uudistettiin vuonna 2007. Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä -ohjeisto sisältää tilaussopimusmallin sekä tilaajan ohjeen ja suoritusohjeen, jotka on julkaistu Rakennustiedon LVI- ja KH-kortistoissa.
Tilaajan ohje kertoo tilaajalle - tavallisimmin asunnon myyjälle - mistä kuntotarkastuksessa on kysymys, miten se tilataan ja mitä epävarmuustekijöitä siihen liittyy.
Vaikka kuntotarkastuksen teettäminen on suositeltavaa, ei asuntokauppa silti edellytä sitä.
Kuntotarkastuksen ostajan kannattaa varmistaa tilausta tehdessään, että kuntotarkastus tehdään kirjallisesti uusien toimintaohjeiden mukaisesti. Myös toimeksiannosta on suositeltavaa laatia kirjallinen sopimus.