Meritulvat ja niihin varautuminen

YMPARISTO.FI UUDISTUU

Uudistettu ymparisto.fi-palvelu julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä

Uudistettu ymparisto.fi-verkkopalvelu julkaistaan 28.3. klo 9. Pahoittelemme lyhyttä käyttökatkoa. Uudistuksen tärkeimmät muutokset koskevat sisältöä. Ymparisto.fi:hin on toteutettu käyttäjille uusia, käyttökokemusta parantavia toiminnallisuuksia. Myös sivuston ilme on uudistettu ja julkaisujärjestelmä vaihdettu. Valtaosa nykyisen ymparisto.fi:n osoitteista muuttuu, mutta tärkeät lyhytosoitteet toimivat jatkossakin. Lue lisää

Suomen rannikolla sijaitsee 5 maamme 22 merkittävästä tulvariskialueesta. Ne ovat Hamina-Kotka, Loviisa, Helsinki-Espoo, Turku sekä Kemi. Meritulviin varaudutaan näillä alueilla mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laatimien tulvakarttojen ja hallintasuunnitelmien sekä Ilmatieteen laitoksen ennusteiden avulla. Koko Suomen rannikkoalueen kattava tulvakartta valmistui 2018 ja löytyy tulvakarttapalvelusta.

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi lisätä meritulvien riskiä Suomessa valtamerten pinnannousun ja merivedenkorkeuden vaihtelun myötä. Maankohoaminen kuitenkin suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta etenkin Pohjanlahdella.

Varautuminen vaatii laajaa yhteistyötä

SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus vastaa tulvien ennustamisesta, niistä varoittamisesta sekä valtakunnallisen tulvatilannekuvan ylläpitämisestä. ELY-keskukset vastaavat tulvariskien hallinnan suunnittelusta ja tulvakarttojen laadinnasta niin sisävesille kuin merialueellekin. Ilmatieteen laitos vastaa merten havaintotoiminnasta, ennusteista ja fysikaalisen tilan tutkimuksesta Suomessa.

Lisätietoa

meritulva kauppatorilla 2005_2
Lähihistorian suurin meritulva koettiin loppiaisena 2005, kun merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin. Helsingin kauppatorilla merivesi nousi tasolla +151 cm teoreettisen keskiveden suhteen (vastaa +170 cm N2000). Kuva: Riku Lumiaro, YHA-kuvapankki.

 

Mikä aiheuttaa meritulvan?

Meritulvat aiheutuvat ennen kaikkea kovista tuulista ja ilmanpaine-eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta heilahtelusta. Vuoroveden vaikutus Itämerellä on pieni, vain kymmenkunta senttimetriä. Sopivan suuntaiset tuulet Tanskan salmien alueella voivat pitää Itämeren pintaa useita viikkoja valtameren pintaa korkeammalla.

Kolme tulvatyyppiä

Tulvat voidaan jakaa niiden syntytavan mukaan kolmeen ryhmään eli vesistötulviin, merivesitulviin ja hulevesitulviin. Tämä sivu käsittelee meritulvia. Vesistö- ja hulevesitulvista sekä tulvariskien hallinnasta löydät enemmän tietoa vesi-osiosta sivulta www.ymparisto.fi/tulvat.
Julkaistu 10.12.2014 klo 17.19, päivitetty 9.1.2019 klo 15.29
Aihealue:
Julkaisija:

Tulvakeskus

TÄSSÄ PALVELUSSA

Miten varaudun tulviin ja mitä teen tulvatilanteessa?
Tulvakarttoja
Tulvariskien hallinta
Tulvavahinkojen korvaaminen
Tulvasanasto

Tulvaindikaattorit ja tulevaisuuden tulvariskiarviot

MUUALLA VERKOSSA

Ilmatieteen laitos

Vedenkorkeusvaihtelut rannikolla

Vedenkorkeusennatykset rannikolla

Merenpinnan nousu Suomen rannikolla

Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet rannikolla

Ilmasto-opas

Maankohoaminen hillitsee merenpinnan nousua Suomen rannikolla

YMPÄRISTÖASIOIDEN ASIAKASPALVELU

p. 0295 020 900

ma–pe klo 9–16, pvm/mpm

ympariston.asiakaspalvelu
(at)ely-keskus.fi

ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelu opastaa asioiden vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä ja vastaa kysymyksiin ja palautteisiin.