Pitkäjänteinen Itämeren tilan seuranta tuottaa luotettavaa tietoa merta koskevan päätöksenteon tueksi. Tietoa kerätään meren tilan kehityksestä sekä ihmistoiminnan paineiden muutoksista ja paineiden vaikutuksesta meriympäristön tilaan. Tieto meren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä luo perustan merenhoidon toimenpiteiden suunnittelulle ja niiden vaikutusten seuraamiselle.
Levää Hangon länsipuolella. Kuva: Rajavartiolaitos
Seurantaohjelman teemat ja toimijat
Seurantaohjelma koostuu 44 alaohjelmasta, jotka tuottavat tietoa luonnon monimuotoisuudesta, vieraslajeista, kalakannoista, rehevöitymisestä, hydrografiasta, ympäristömyrkyistä sekä meren roskaantumisesta ja vedenalaisesta melusta. Lisäksi Luonnonsuojelun tiedonkeruun alaohjelmassa kootaan yhteen olemassa olevaa luonnonsuojelua tukevaaa tietoa suojelualueista, minkin ja supikoiran vähentämisestä sekä meritaimenen, lohen ja muiden vaelluskalojen vaellusesteistä.
Seuranta kokoaa yhteen useiden tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskuksen merikeskus.
Suomen ympäristökeskuksen lisäksi seurannan alaohjelmien vastuuviranomaisia ovat aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Rajavartiolaitos, Ruokavirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja ympäristöministeriö. Lisäksi Geologian tutkimuskeskus, puolustusvoimat sekä muut vesien- ja merenhoidon järjestämiseen osallistuvat viranomaiset ja laitokset vastaavat toimialallaan seurantaan tarvittavan tiedon tuottamisesta ja kokoamisesta.
Seurannassa viranomaisia avustavat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Sääksisäätiö, Pidä Saaristo Siistinä ry ja WWF Suomi. Nämä yhteistyötahot koordinoivat muun muassa kansalaisten tekemää havainnointia.
Ahvenanmaan vastuuviranomainen on Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Seurantaohjelman kattavuus
Merenhoitosuunnitelmaan kuuluvaa seurantaa tehdään sekä avomerellä että rannikkovesissä, ja ohjelma kattaa koko Suomen merialueen talousvyöhykkeen ulkorajasta rantaviivaan.
Osasta seurannan havaintopaikkoja on kerätty pitkiä aikasarjoja veden hydrografiasta, kemiallisista ominaisuuksista (lämpötila, suola, happipitoisuus, ravinteet, sameus, haitta-aineet) sekä eliöistä (plankton, pohjaeläimet).
Suomen seurantaohjelma on koordinoitu muiden rantavaltioiden kanssa Itämeren suojelukomission (HELCOM) yhteistyönä.
Havaintoja kootaan koko Itämeren alueelta Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Arandalla. Itämeren seurannassa tehdään yhteistyötä muun muassa Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen kanssa. Kauppalaivoille asennettujen automaattisten mittalaitteiden (Alg@line) avulla seurataan pintaveden lämpötilaa ja suolaisuutta sekä leväpitoisuuksia reaaliajassa. Meren tilan arvioinnissa hyödynnetään myös satelliittikuvien tuottamaa tietoa.
Itämeren seuranta on osa EU:n yhteistä merenhoitoa
EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteena on saada Euroopan meret hyvään ympäristön tilaan. Direktiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan Suomessa merenhoitosuunnitelmaksi.
Merenhoitosuunnitelmat osat ovat I) arvio meriympäristön tilasta, II) seurantaohjelma ja III) toimenpideohjelma. Kaikki osat tarkastetaan kuuden vuoden välein.
Ensimmäinen Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma valmistui vuonna 2014 ja se tarkistettiin vuonna 2020. Merenhoidon seurantaohjelmalla mitataan asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista ja meren hyvän tilan saavuttamista.
Meren tilan arvioiden perusteella laaditaan merenhoidon toimenpideohjelma, joka sisältää ehdotuksia meren tilan korjaaviksi toimiksi.
Seurantakäsikirja