Maisemat

Maisemakyselyt avattu!

Minkälainen on sinulle arjessa tärkeä maisema? Miten maisemista voitaisiin pitää huolta paremmin? Miten maisemia ja maisemapolitiikkaa tulisi kehittää? – Vastaa maisemakyselyihin!

Merellinen maisema Vallisaari
Merellistä maisemaa Etelä-Suomessa © Nina Ahola

Ympäristöministeriön tavoitteena on alkaa valmistella maisemien hoitoa, suojelua ja suunnittelua koskevia strategisia linjauksia vuoden 2023 aikana. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat keräävät linjausten valmistelun tueksi tietoa kahdella kyselyllä joulu–tammikuun aikana. Molemmat kyselyt toteutetaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Kaikille avoin kysely

Avoin kysely on suunnattu kaikille maisemista kiinnostuneille, ja sillä selvitetään, minkälaiset asiat ovat ihmisille tärkeitä erityisesti arjen maisemissa ja minkälainen maisemiin liittyvä osallistuminen ja vaikuttaminen voisi kiinnostaa. Kyselyllä tutkijat haluavat myös selvittää, mihin ollaan tyytyväisiä ja mikä maisemien tulevaisuudessa mahdollisesti huolestuttaa.

Asiantuntija- ja toimijakysely

Toinen kysely on suunnattu erityisesti niille asiantuntijoille, organisaatioille, yhteisöille ja muille toimijoille, joiden toiminta vaikuttaa maisemiin tai joiden toimintaan maisemilla on vaikutusta. Kyselyssä selvitetään, mitä maisemapolitiikassa tulisi nostaa esille sekä miten maisemia tulisi suojella, hoitaa ja suunnitella. Tutkijoita myös kiinnostaa, mitkä ovat mahdolliset kehityskohteet, joihin maisemapolitiikalla voitaisiin vaikuttaa.

Tutkijat toivovat vastauksia kyselyihin kaikkialta Suomesta

Kaikki vastaukset ovat tärkeitä tutkimuksen kannalta. Halutessasi voit vastata molempiin kyselyihin. Vastaamalla voit vaikuttaa tulevan maisemapoliittisen ohjelmatyön teemoihin ja näkökulmiin. Ympäristöministeriö käyttää kyselyjen tuloksia myös suunnitellessaan linjausten laadintaan kuuluvaa viestintää ja osallistumismahdollisuuksia.

Kyselyt ovat avoinna 31.1.2023 asti.

Lisätietoja

Tutkija Nina Ahola, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 252 232, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kyselyt ovat osa Suomen ympäristökeskuksen hanketta, joka taustoittaa ympäristöministeriön tulevaa maisemapoliittista ohjelmatyötä. Hankkeessa on aiemmin ilmestynyt julkaisu Yhteiset maisemat – Kohti maisemapoliittista ohjelmaa (helsinki.helda.fi).

Kaupunkimaisema
Urbaania maisemaa © Nina Ahola

Taustalla Euroopan neuvoston maisemayleissopimus

Euroopan neuvoston maisemayleissopimus on maisemia koskeva kansainvälinen sopimus. Sen tavoitteena on maisemien suojelun, hoidon ja suojelun edistäminen. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2006.

Maisemayleissopimuksessa maisema ymmärretään kokonaisvaltaisesti. Sen mukaan “maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta”. Sopimus käsittää kaikki maisemat, niin maaseudun, kaupunkien, taajamien kuin niiden reuna-alueidenkin maisemat. Siihen kuuluvat myös vesialueiden maisemat sekä vedenalaiset maisemat.

Maisemayleissopimus edellyttää sopimuksessa mukana olevilta valtioilta maisemapolitiikan toimeenpanoa. Yhtenä toimeenpanon keinona sopimuksessa ovat toimivaltaisten viranomaisten laatimat yleiset periaatteet, strategiat ja ohjeet, jotka mahdollistavat erityiset maiseman suojelu-, hoito- ja suunnittelutoimenpiteet.

Maisemat ovat olennainen osa ihmisten arkiympäristöä sekä ihmisten ja muiden lajien hyvinvointia

Maisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena ja välittävät myös historiallisia ja kulttuurisia arvoja. Tärkeimmät maisemansuojelua, -hoitoa ja -suunnittelua edistävät säädökset sisältyvät maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä luonnonsuojelulakiin.

Kumpuilevaa maalaismaisemaa
Lounais-Suomen elävää maalaismaisemaa. Kuva: Riku Lumiaro

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Lisäksi alueisiin sisältyy muita maisematyyppejä, kuten saaristolaista ja saamelaista elämänmuotoa edustavia kohteita sekä historiallisesti merkittäviä maisemanähtävyyksiä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021) perustuu valtioneuvoston päätökseen 18.11.2021.

Maisemanhoitoalueet

Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Ne perustetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa.

Perinnemaisemat

Ympäristöministeriö on kartoittanut perinteisten maankäyttötapojen muovaamia perinnemaisemia. Ne ovat usein tärkeitä myös ekologisesti, biotooppeina. Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden synnyttämiä ainutlaatuisia lajistollisia kokonaisuuksia, joiden katoaminen uhkaa viedä elinympäristön monilta eläin- ja kasvilajeilta.

Perinnebiotoopit ovat kulttuurivaikutteisia, pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten niittyjä, hakamaita, metsälaitumia ja nummia. Niiden kokonaispinta-ala on pienentynyt jyrkästi maaseudun rakennemuutoksen ja tuotantomenetelmien uudistumisen myötä. Perinnebiotooppeja pyritään suojelemaan maisemanhoitohankkeilla sekä perinteistä maatalousmaisemaa ylläpitävin tukitoimin.

Rakennetut kulttuuriympäristöt

Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat muun muassa historialliset rakennukset, varhaisen teollisuuden ja liikenteen miljööt, puutarhakulttuurin muovaamat maisemat ja muinaisjäännökset.

Suomalaisen rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi valmistui vuonna 2009, jolloin Museovirasto listasi yli 1 400 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointia käytetiin apuna myös maisema-alueiden inventoinnissa.

Kansalliset kaupunkipuistot

Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan perustaa kansallisia kaupunkipuistoja. Niissä arvokas kulttuuriympäristö ja kaupunkiluonto yhdistyvät kaupunkilaisten päivittäiseen ympäristöön ja virkistysalueisiin kestävän kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kansallisissa kaupunkipuistoissa on valtakunnallisesti merkittäviksi määriteltyjä kohteita, mutta myös arkisemmiksi miellettyjä alueita. Aloitteen kansallisten kaupunkipuistojen perustamisesta tekee kaupunki tai kunta, perustamispäätöksen tekee ympäristöministeriö.

Kansallismaisemat

Vuonna 1994 ympäristöministeriö juhlisti Suomen 75-vuotista itsenäisyyttä nimeämällä 27 kansallismaisemaa. Kansallismaisemiksi valittiin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä maisemakohteita, jotka kuvastavat monipuolisesti suomalaisen elinkeinomaiseman historiaa sekä maan alueellisia erityispiirteitä tai jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti suomalaisen identiteetin ja maisemakäsityksen syntyyn.

Julkaistu 7.12.2022 klo 13.49, päivitetty 7.12.2022 klo 13.40