Ajankohtaista
Luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelu julkaistu
Palveluun on koottu luontotyyppien toisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset (2018). Siellä voi selata yli 400 luontotyypin kuvauksia, valokuvia ja arviointiperusteita yksitellen tai tehdä yhteenvetoja ryhmittäin tai esimerkiksi uhkatekijöiden mukaan.
Suomen 6. maaraportti Biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle
Suomen biodiversitteettityöryhmä on hyväksynyt Suomen 6. maaraportin luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja raportoinut Biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.
Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat muun muassa maa- ja kallioperä sekä vesiolot ja pienilmasto.
Luontotyyppejä suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Luontotyypit ja niiden muodostamat kokonaisuudet tuottavat myös monenlaisia ekosysteemipalveluja, joilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä.
Elinvoimaista jalopuuhakamaata hoidetaan laidunnuksella ja vesaikkoja raivaamalla. Perinnebiotoopeilla useimpien luontotyyppien pinta-alat ovat vähentyneet yli 90 prosenttia viimeisten 50 vuoden aikana. Kuva: Riku Lumiaro.
Luontotyyppejä ja niissä tapahtuneita muutoksia on tarkasteltu toistamiseen vuonna 2018 valmistuneessa Suomen luontotyyppien toisessa uhanalaisuusarvioinnissa. Arvioinnissa oli mukana noin 400 luontotyyppiä Itämeren vedenalaisista luontotyypeistä aina tunturipaljakalle saakka.
Luontotyyppien suojelu
Luontotyyppejä suojellaan lainsäädännöllä sekä kansainvälisten sopimusten kautta. Suomen luonnonsuojelulaissa mainitaan yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä, muunmuassa jalopuumetsiköt, hiekkarannat ja lehdesniityt. Laajempia luontotyyppikokonaisuuksia on suojeltu kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä muilla suojelualueilla.
Euroopan unionin luontodirektiivissä on lueteltu 68 Suomessa esiintyvää luontotyyppiä, joita suojellaan Natura 2000 -verkostolla. Metsälakiin sisältyy seitsemän erityisen tärkeää elinympäristöä ja vesilakiin neljä pienvesityyppiä, joiden ominaispiirteet vaarantavat toimet on kielletty.
Luontotyyppejä voidaan säilyttää suojelualueiden perustamisen lisäksi ottamalla luontotyypit huomioon maankäytön suunnittelussa ja hyödyntämällä luonnonvaroja kestävästi. Jo muuttuneiden luontotyyppien tilaa voidaan parantaa luonnonhoidolla ja ennallistamisella.