Lajiensuojelutyön tavoitteena on lajistollisen monimuotoisuuden turvaaminen luontotyyppien ja laajempien aluekokonaisuuksien suojelun rinnalla. Näkyvin osa suojelutyötä on uhanalaisten lajien suojelu, joka perustuu luonnonsuojelulakiin ja luonnonsuojeluasetuksen liitteenä olevaan uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luetteloon. Hallinnon toimijoiden (ympäristöministeriö, SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut, ELY-keskukset) lisäksi suojelutyöhön osallistuvat monet tahot kuten kunnat, Metsähallituksen metsätalous, Luonnonvarakeskus, metsäyhtiöt, maaseutukeskukset ja monet vapaaehtoisjärjestöt.
Asiantuntemustaan lajiensuojelutyöhön antavat myös useat eliötyöryhmät.
Kangasajuruohon (Thymus serpyllum) ja kissankäpälän (Antennaria dioica) suojeluhäkki Suviseuroilla Räyskälän pienlentokentällä Lopella 2012. © Tuomas Lahti.
Suojelutyön keskeisiä keinoja ovat esiintymispaikkojen suojelu (esim. suojelualueet, erityisesti suojeltavien lajien rajaukset, metsälakikohteet), hoito (myös ennallistaminen ja kunnostaminen). Tärkeä osa lajiensuojelutyötä on lajien esiintymispaikkojen kerääminen ja tarkastaminen, jotta esiintymät voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.
Lajiensuojelutyötä ohjaamaan on valmisteltu lajisuojelun toimintaohjelma. Sen osana käydään parasta aikaa lajisuojelun alueellisia priorisointineuvotteluja, joissa yhteistyössä alueen (ELY-keskuksen alue) toimijoiden kanssa pohditaan eri lajien ja esiintymispaikkojen suojelun kiireellisyysjärjestystä ja päätetään tarvittavista toimista ja niiden toteuttajista.