AJANKOHTAISTA
Raportti valtakunnallisesti arvokkaista kivikoista on valmistunut.
Geologisilla muodostumilla tarkoitetaan kallio- ja maaperässä olevia luonnon muodostumia ja rakenteita, jotka ovat syntyneet yleensä hyvin hitaiden erilaisten ja eri-ikäisten geologisten prosessien tuloksena. Geologisia muodostumia voidaan pitää ihmisen aikaskaalassa tarkasteltuna pysyvinä ja ainutkertaisina osina geologista kehityshistoriaa.
Geologiset muodostumat voivat olla kooltaan pieniä, maastossa helposti hahmotettavia kohteita, kuten esimerkiksi hiidenkirnu tai kalliossa erottuva kivilajijuoni. Suurempien muodostumien ja rakenteiden kuten kivilajien laajojen poimurakenteiden tai harjujaksojen kyseessä ollessa, voidaan niistä yleensä maisemassa kerralla havaita vain osa.
Tervolan Luppovaaralla 2 200 miljoonaa vuotta vanhan kvartsiittikallion juurella on geologisesti nuorta, noin 10 000 vuotta vanhaa Ancylusjärven rantakivikkoa. © Jukka Husa, SYKE.
Elollisen luonnon perusta
Maa- ja kallioperän geologiset tekijät vaikuttavat alueen kasvillisuuteen ja edelleen alueen muuhun eliöstöön. Korkeat kalliot ja harjut koetaan osana kaunista ympäristöä ja maisemaa. Kallio- ja maaperämuodostumiin liittyy myös virkistys- ja harrastustoimintaan liittyviä arvoja sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.
Maankamaran geologiset ominaisuudet ovat tärkeitä asutukselle, elinkeinoelämälle ja kulttuurille. Geologiset muodostumat ovat merkittäviä energia- ja raaka-ainelähteitä, ja niitä tulee hyödyntää noudattamalla ekologisesti kestävän käytön periaatetta.
Suomessa geologisten muodostumien suojelu perustuu pääasiassa luonnonsuojelulakiin ja maa-aineslakiin. Pienialaisia geologisia esiintymiä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkkeinä.
Geologisen monimuotoisuuden selvittämiseksi ja turvaamiseksi ympäristöhallinto on alan asiantuntijalaitosten kanssa inventoinut ja arvottanut geologisia muodostumia. Arvokkaat harjualueet on suojeltu valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1984 harjujensuojeluohjelmalla. Valtakunnallisia inventointeja on tehty 1990 luvulta lähtien luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista, kallioperän pienkohteista, arvokkaista moreenimuodostumista sekä arvokkaista tuuli- ja rantakerrostumista. Vuonna 2011 aloitettiin kivikkotyyppien valtakunnallinen inventointi Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, puh. +358 295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi
Vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 192, etunimi.sukunimi@syke.fi