Ympäristölupien pitkille käsittelyajoille löytyy syitä niin hakijoista kuin viranomaisistakin

Tiedote 29.11.2021 klo 11.06
Teollisuutta mereltä Riku Lumiaro tiedotteeseen
Suuri osa pitkittyneistä lupakäsittelyistä voitaisiin välttää, jos luvan hakijat olisivat aluehallintovirastoon yhteydessä jo ennen hakemuksen jättämistä. © Kuva: Riku Lumiaro

Investointihankkeiden ympäristölupien pitkiä käsittelyaikoja aluehallintovirastoissa on kritisoitu investointien esteenä tai vähintään hidasteena. Tuore selvitys löysi lupakäsittelyn pitkittymiselle syitä sekä luvanhakijoiden että viranomaisten toiminnasta.

Kaksi kolmasosaa ympäristöluvista käsitellään alle vuodessa

Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä kartoitettiin ympäristölupien yleisiä käsittelyaikoja ja eräiden pitkien lupakäsittelyjen syitä. Lupahakemuksen käsittelyaika lasketaan hakemuksen jättämisestä päätöksen antamispäivään.

Aluehallintovirastot antoivat vuosina 2018–2020 yhteensä 1 750 ympäristölupapäätöstä. Kaksi kolmasosaa niistä käsiteltiin alle vuodessa. 

Ympäristölupapäätöksistä 295 oli sellaisia, jotka liittyivät investointeihin ja joiden käsittelyaika ylitti vuoden. Lukumääräisesti näiden investointihankkeiden keskeisimmät toimialat olivat turvetuotanto, jätteiden hyödyntäminen ja käsittely, eläinsuojat sekä malmien ja mineraalien kaivaminen ja tuotanto.

”Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen ympäristölupien käsittely on viime vuosina kestänyt säännönmukaisesti yli vuoden. Pitkiä käsittelyaikoja oli myös muilla toimialoilla, mutta ei kuitenkaan yhtä yleisesti,” kertoo selvityksen tekijä, suunnittelija Mikko Attila.

Lupahakemusten puutteet hidastavat

Pitkiin käsittelyaikoihin johtavia syitä on sekä hakijasta että viranomaisesta johtuvia. Selvityksessä tarkasteltiin lähemmin 28:aa investointihanketta, joiden lupakäsittely kesti yli vuoden. Niistä lähes kaikissa hidastavia tekijöitä oli useita.

Hakijasta johtuvat merkittävimmät hidasteet ovat lupaviranomaisten haastattelujen perusteella puutteet lupahakemuksessa ja hakemuksen muuttuminen kesken käsittelyn. Hakemuksen täydentämistä joudutaan yleensä pyytämään hakijalta useampaan otteeseen ja täydentämisiin kului tyypillisesti useita kuukausia. Hankkeen muuttuminen lupahakemuksen vireilläolon aikana johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että hanke on kuulutettava uudelleen, mistä aiheutuu kuukausien viive. Jotkut hankkeet on jouduttu muutosten takia kuuluttamaan jopa kolmeen kertaan.

Usein lupakäsittely pitkittyi, koska hakija ei selvittänyt ennakkoon, tarvitaanko luvan käsittelyssä esimerkiksi luontoselvityksiä tai ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

”Kun luontoselvitysten tai ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta joudutaan pyytämään ELY-keskuksen lausunto kesken käsittelyn, aikataulu venyy väistämättä. Esimerkiksi Natura-arvioinnin tarveharkinta kestää ELY-keskuksessa puoli vuotta,” Mikko Attila kertoo. ”Suurin osa tällaisista viivästyksistä voitaisiin välttää tai ainakin niiden kestoa voitaisiin merkittävästi lyhentää, jos ympäristöluvan hakijat olisivat aluehallintovirastoon yhteydessä jo ennen hakemuksen jättämistä.”

Viranomaisten työkuorma hidastaa käsittelyä

Viranomaisen toiminnasta johtuvista syistä merkittävin yksittäinen tekijä oli luvan valmistelijan eli esittelijän työkuorma. Samaan aikaan vireillä olevien asioiden määrä voi ruuhkauttaa myös luvan ratkaisijan työt. Lisäksi useiden lupahakemusten käsittelyä ovat viivästyttäneet henkilövaihdokset ja sairauslomat. Osa selvityksessä tarkemmin tarkastelluista lupahakemuksista oli jossakin vaiheessa odottanut käsittelyn jatkumista pitkäänkin, vajaasta vuodesta jopa kolmeen vuoteen.

Lupakäsittelyn kestoon heijastuu myös valvontaviranomaisten, eli ELY-keskusten ympäristövastuualueiden kuormittuneisuus. Ne joutuvat usein pyytämään lisäaikaa lausuntonsa antamiselle.

”Jos kuulemisajan normaaliin kuukauden lausuntoaikaan lisätään kuukausi tai kaksi, se vaikuttaa käsittelyaikaan. Vaikutus kertautuu, jos hakemuksesta joudutaan pyytämään ELY-keskuksen lausuntoa useampaan otteeseen muuttuneen tai tarkentuneen hakemuksen takia.”

Osa pitkään käsitellyistä ympäristöluvista liittyi niin laajoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin, että niiden käsittelyä pitkittivät prosessin aikana ilmenneet lisäselvitystarpeet. Myös itse lupaharkinta oli näissä tapauksissa työläs.

”Yli vuoden pituisiin lupakäsittelyihin liittyi useimmiten useampi edellä mainittu hidastava tekijä. Silloin viivästys voi olla huomattava,” toteaa Mikko Attila.

Lisätietoja

Suunnittelija Mikko Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1077, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkki tutkimusraporttiin: Mikko Attila: Syyt yli vuoden kestäneisiin ympäristölupahakemusten käsittelyaikoihin aluehallintovirastoissa 2018–2020, Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:35