Vesien tilaa seurataan jatkuvasti ympäristöhallinnon seurannoilla ja vesistöjen velvoitetarkkailulla. Ympäristöhallinnon seurannat ja toiminnanharjoittajien kustantamat velvoitetarkkailut kattavat jokien, järvien ja merialueen tilan seurannan.
Telkkäpoikue, kuva Markku Aikioniemi YHAn kuvapankki.
Pintavesien ekologinen tila
Seurantojen tuloksia on käytetty erittäin laajasti hyväksi muun muassa jokien, järvien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokituksessa. Luokitus julkaistiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2008 ja uusin versio valmistui lokakuussa 2013.
Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä. Luokiteltavan kohteen eli joen, järven, rannikkoveden tai näiden osan planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole vaikuttanut eliöstöön. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. Arvioinnissa otetaan huomioon myös veden fysikaalisia ja kemiallisia laatutekijöitä, mutta niiden merkitys on vähäisempi kuin biologisten laatutekijöiden.
Vesien käyttökelpoisuusluokitus
Aiempina vuosina pintavedet luokiteltiin yleisen käyttökelpoisuuden mukaan ja pääpaino oli veden käyttökelpoisuudessa ihmiselle. Käyttökelpoisuusluokitus perustuu vedenlaatutekijöihin, mutta ottaa myös huomioon esimerkiksi leväkukinnat.
Vedenlaadun seurannan aikasarjat
Vedenlaadun eri muuttujien, kuten kokonaisfosforin, kokonaistypen ja happamuuden, jatkuvasti päivittyviä aikasarjoja on tarjolla 18 järveltä ja 49 joelta.
Kaikki ympäristöhallinnon seurantojen ja velvoitetarkkailun tulokset tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ylläpitämään valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa on tietoja 1960-luvulta alkaen. Tietojärjestelmän tietoja voi kuka tahansa selata Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelun kautta.