Puhdas ilma on olennainen osa ihmisten ja muiden eliöiden hyvinvointia. Ilmansuojelulla pyritään turvaamaan terveellinen ja viihtyisä elinympäristö ja säilyttämään luonnon toimintakyky.
Haittoja terveydelle, ekosysteemille ja rakennuksille
Ilmansaasteet ovat terveys- ja ympäristöhaitta. Hiukkasilla, raskasmetalleilla ja kaasumaisilla ilman epäpuhtauksilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Keuhkorakkuloihin asti tunkeutuvat pienhiukkaset yhdistetään mm. keuhkosairauksiin ja monet PAH-aineet aiheuttavat syöpää. Lisäksi ilman epäpuhtaudet happamoittavat sekä vesistöjä että maaperää, rehevöittävät vesistöjä ja muodostavat haitallista alailmakehän otsonia. Ne myös aiheuttavat materiaalivahinkoja rakennetussa ympäristössä.
Terveys- ja ympäristöhaittojen takia ilmansaasteille on asetettu raja- ja ohjearvoja, joiden tarkoitus on ohjata viranomaisten ja toiminnanharjoittajien toimintaa päästöjen vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.
Päästöt ovat vähentyneet – haittoja edelleen
Määrätietoisten ilmansuojelutoimien ansiosta ilman epäpuhtauksien päästöt ja happamoittava laskeuma ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. Katupölyn ja typpidioksidin määrissä on tapahtunut maltillista laskua, mutta kaukokulkeutuvan otsonin määrät eivät ole laskeneet. Vaikka päästöt ovat vähentyneet ja ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät harvoin, huonolle ilmanlaadulle altistutaan edelleen. Erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteet, puun pienpoltto ja katupöly ovat tähän syyllisiä. Lisäksi väestön kasvu, ikääntyminen ja kaupungistuminen lisäävät altistuvien määrää. Myös maatalouden päästöjä on tarpeen vähentää edelleen.
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäisyä tehostetaan kansallisella ilmansuojeluohjelmalla. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmansuojeluohjelman maaliskuussa 2019. Ohjelma sisältää EU:n päästökattodirektiivin (2016/2284) päästövähennysvelvoitteiden toimeenpanemiseksi tarvittavat toimet ja muita ilmanlaadun parantamiseksi tarvittavia toimia. Ahvenanmaan päästöt ovat mukana kansallisessa ohjelmassa, mutta Ahvenanmaa päättää itsenäisesti päästöjen vähentämistoimistaan.
Kansainvälinen yhteistyö ja EU-asiat
Kaasumaiset ja hiukkasmaiset ilmansaasteet voivat levitä lähialueille ja jopa toiselle puolelle maapalloa. Ilmansuojelun tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin Suomen kansallisten toimien lisäksi kansainvälistä yhteistyötä, sillä merkittävä osa pienhiukkaskuormituksesta sekä ilman kautta tulevasta happamoittavasta ja rehevöittävästä kuormituksesta tulee Suomeen kaukokulkeutumana.
Tärkein ilmansuojelua koskeva sopimus on YK:n kaukokulkeutumissopimus maasta toiseen kulkeutuvien ilman epäpuhtauksien hallitsemiseksi ja sitä tarkentavat pöytäkirjat.
Kansainvälisten sopimusten lisäksi altistumista ilmansaasteille pyritään Euroopan Unionin alueella vähentämään sekä EU:n lainsäädännöllä (EU-direktiiveillä ja -asetuksilla) että kansallisin keinoin.
Lisätietoja
Hallitusneuvos Oili Rahnasto, ympäristöministeriö, p. 0295 250 244, etunimi.sukunimi@ym.fi