IPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti

Uutinen 28.2.2022 klo 13.27

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus tiedottavat

© Kai WIdell

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 28. helmikuuta 2022 julkaisemassaan raportissa, että ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia sopeutumistoimia.

IPCC:n tuorein raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet. Tiedeyhteisön mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä päätetyillä nykytoimilla.

”Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja”, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastokestävän kehityksen kannalta. Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan.

Yhteiskunnallisten kehityspolkujen erot ja yhdenvertaisuus tulee huomioida ratkaisuissa. Ilmastotyöhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat: valtio, yritykset ja kansalaiset. Ilmastotoimien rahoitus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla.

Sopeutumisessa edistytty, mutta järjestelmätason muutoksia tarvitaan

Ilmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintä- ja sopeutumistoimista. Nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla.

Speutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osa vakavimmista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.

”Tiedeyhteisön viesti on selkeä: ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa vaan on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Tarvitaan ajattelun ja järjestelmien muuttamista niin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sen kalliimmaksi toimet tulevat niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin taloudellisestikin tarkasteltuna.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Suomi valmistelee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma ohjaa Suomen varautumista muuttuvan ilmaston seuraksiin tällä vuosikymmenellä.

”Tulevaisuuteen katsovan ennakoinnin ansiosta voimme varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Kansallisella sopeutumistyöllä turvaamme laaja-alaisessa yhteistyössä elinkeinojen jatkuvuuden ja vähennämme ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten elämään. Lisäksi tunnistamme uusia mahdollisuuksia, joita avautuu erityisesti hiilen sitomiseen kykenevälle maa- ja metsätalousalalle”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Oikea-aikaiset ja tehokkaat varautumistoimet edellyttävät vahvaa tietopohjaa.

“Muun muassa haavoittuvien maiden sää- ja ilmastopalveluita kehittämällä Suomi voi tukea niiden kykyä hallita ilmastoriskien haittoja ja tavoitella kestävää kehitystä”, toteaa kansallisen IPCC-työryhmän puheenjohtajana toimiva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola.

Ilmastonmuutos on jo heikentänyt ruokaturvaa

Ilmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa, erityisesti päiväntasaajan alueilla. Lisääntyneet helle- ja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa entisestään, kun esimerkiksi pölytys ja maan kasvukunto heikentyvät sekä tuholais- ja tautipaineet kasvavat.

”Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia maatalouteen ja ruokaturvaan voidaan rajoittaa erilaisilla sopeutumistoimilla ja niitä on jo toteutettukin. Ilmaston muuttuessa yksittäisten sopeutumistoimien tehokkuus on kuitenkin rajallinen”, kertoo johtava tutkija Taru Palosuo Luonnonvarakeskuksesta.

”Sopeutumisessa tarvitaan tuotantoon keskittyviä toimia, kuten ilmastokestävien lajikkeiden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisäämistä. Lisäksi tarvitaan paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamista sekä monialaisia sopeutumisstrategioita, jotka huomioivat ruoantuotannon, kulutuksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.”

Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin ja kuivuuteen myös Suomessa

Tulvia ja kuivuutta voi esiintyä samoilla alueilla, joten myös vesitaloutta tulee tarkastella kokonaisuutena. Kuivuuden aiheuttamat vaikutukset, kuten veden saatavuuden heikkeneminen ja ravinnon hinnan nousu, voivat lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä.

Maailman mittapuulla Pohjois-Eurooppa saattaa kärsiä esimerkiksi tulvista ja myrskytuhoista vähemmän kuin monet muut alueet, mutta täälläkin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Oikeudenmukaisuuteen tulee siksi kiinnittää huomiota, kun kehitetään sopeutumistoimia.

”Suomella on runsaat vesivarat, ja kuivuusriskit ovat pieniä muuhun maailmaan verrattuna. Suomessa ilmastonmuutos keskimäärin lisää sademääriä, mutta kuivuuden riskit kasvavat etenkin kesällä Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hallita tulvariskejä. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa esimerkiksi peltojen vesienhallinnan menetelmien laajaa käyttöönottoa.

Mikä IPCC?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Climate Change, IPCC) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten.

IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä useiden vuoden työnä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien osalta tarkastelu huipentui 14.–27.2.2022 käytyyn intensiiviseen kokoukseen. Kokouksen päätteeksi julkaistiin laaja arviointiraportti sekä päätöksentekijöille suunnattu tiivistelmä.

Lisää aiheesta

Raportin materiaalit englanniksi (IPCC:n sivuilla)

Raportista tehdyt suomenkieliset infografiikat ovat vapaasti käytettävissä (ruotsiksi ja englanniksi tulossa myöhemmin) Ympäristöministeriö - IPCC-raportin infograafit 28.2.2022 (emmi.fi)

Lisätietoja

  • Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari, yhteydenotot: avustaja Milja Henttonen, etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 050 599 3094
  • Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, yhteydenotot: erityisavustaja Annukka Kimmo, lehdistöasiat ja luonnonvarat, etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 050 478 0226
  • Johtaja Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 173
  • Kaarle Kupiainen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, kaarle.kupiainen@gov.fi, puh. 029 525 0232
  • Pääjohtaja Jussi Kaurola, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 029 539 2201
  • Ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 159 (tulvat ja kuivuus)
  • Johtava tutkija Taru Palosuo, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295 326 422 (ruokaturva ja maatalous)
  • Haastatteluja medialle antaa myös kansainvälisen raportin yksi pääkirjoittajista, dosentti Tero Mustonen, Osuuskunta Lumimuutos, yhteydenotot mieluiten sähköpostitse tero@lumi.fi, puh. 040 737 2424