Kaavat ja kaavoitus 2002

Yleiskaavoitus (ei kuntien yhteisiä)

Kuntien yleispiirteisen suunnittelun muotona on edelleen yleiskaava, jota käytetään sekä koko kunnan alueidenkäytön suunnitteluun että kunnan tietyn osa-alueen maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Tavoitteena on, että yleiskaavat pääosin laaditaan oikeusvaikutteisina, mutta myös oikeusvaikutukseton yleiskaava on mahdollinen. Yleiskaavoitus nousi detaljikaavoituksen rinnalle 1990-luvulla. Yleiskaavoitusta kehittämällä kunnat saivat huomattavasti päätösvaltaa kaava- ja poikkeuslupa-asioissa. Käytäntö on vakiintunut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) myötä.

 Vuoden 2002 aikana MRL:n mukaan hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä oli yhteensä 108, joista oikeusvaikutteisia oli 96, ei-oikeusvaikutteisia 11 ja osin oikeusvaikutteisia 1. Vuosina 2000-02 hyväksyttyjen yleiskaavojen lukumäärä oli yhteensä 298.

 Hyväksytyt yleiskaavat olivat pääosin oikeusvaikutteisia, ainoastaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella ei-oikeusvaikutteisten yleiskaavojen osuus oli merkittävä. Vuosittain hyväksyttyjen yleiskaavojen lukumäärä alueittain on yleensä kasvussa. Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen osalta vuoden 2002 vähäinen määrä selittynee edellisvuosien korkeilla luvuilla suhteessa kuntien lukumäärään. Tieto Pirkanmaan ympäristökeskuksen osalta vuodelta 2000 puuttuu.

 

 

Asemakaavoitus

Asemakaavan tehtävä on lähiympäristön suunnittelu- ja rakennushankkeiden kaavallinen ohjaus. Rakennuslain mukainen asemakaava oli pääasiassa kaupunkikuntien kaavamuoto, maankäyttö ja rakennuslaissa asema- ja rakennuskaavat yhdistettiin yhdeksi kaavaksi eli asemakaavaksi. Rantakaavat nimettiin samassa yhteydessä ranta-asemakaavoiksi.

Pitkällä aikavälillä kehitystä tarkasteltaessa rakennuslain osauudistusten vaikutus näkyy detaljikaavoituksessa (asema-, rakennus- ja rantakaavat) kuntien osuuden kasvuna. Nykyisin kaikki asemakaavat vahvistuvat kuntien päätöksillä, kun 1980-90-luvuilla kuntien päätösten/vahvistusetn osuus oli 15-20 %.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vuoden 2002 aikana hyväksyttyjen asemakaavojen määrä oli 1261. Suurimpien kaupunkien ohella myös mm. Kaarina, Kangasala, Nokia, Kerava, Kuusamo ja Kuusankoski hyväksyivät yli 10 asemakaavaa.

Hyväksyttyjen ranta-asemakaavojen määrä oli 135, joista kymmenen oli Kuusamossa. Muissa kunnissa hyväksyttiin enintään muutama ranta-asemakaava.

 

 

 

 

Julkaistu 28.2.2014 klo 15.25, päivitetty 19.9.2022 klo 8.15