Uhanalaisten lajien kansainvälinen ja EU:n sisäinen kauppa ja sitä koskevat luvat (CITES)

AJANKOHTAISta

CITES-toimisto on suljettu 22. 12.2022–1.1.2023. Rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta.

 

Norsunluun myyntiä rajoitetaan ja myynnin ehtoja tiukennetaan EU:ssa

Aiemmin EU:n sisäisestä lupasääntelystä vapautettujen norsunluuta sisältävien ns. CITES-antiikkiesineiden myyntiin ja muuhun kaupalliseen käyttöön vaaditaan tästä lähtien lupa (EU-todistus).

EU-todistuksia myönnetään enää vain esineille, jotka on tehty ja hankittu ennen 3.3.1947 (ns. CITES-antiikkiesineet) sekä soittimille, joiden sisältämä norsunluu on hankittu ennen 1.7.1975. Muiden norsunluuesineiden myyntiin ei ole mahdollista myöntää lupia.

Norsun syöksyhampaiden ja muun muokkaamattoman norsunluun myyntiä ei enää sallita. EU-todistuksia voidaan poikkeuksellisesti kuitenkin myöntää, jos kyse on arvokkaiden museoesineiden ja arvokkaiden soitinten korjaamisesta.

Ennen 19.1.2022 myönnettyjen EU-todistusten voimassaolo lakkaa 19.1.2023, minkä jälkeen niitä ei enää voi käyttää siihen tarkoitukseen, mihin ne on aikoinaan myönnetty.

Norsunluuta koskeva sääntely muuttuu 19.1.2022. Muutokset johtuvat muutosasetuksesta (EU) 2021/2280, jolla muutetaan EU:n CITES-toimeenpanoasetusta 865/2006/EY, sekä EU-komission ohjeasiakirjasta ’Norsunluukauppaa koskevat EU:n säännöt’, Komission tiedonanto 2021/C 528/03.

 

CITES-toimeenpanoasetuksen muutosasetus (sisältää lajiliitteen)

Norsunluukauppaa koskevat EU:n säännöt - Tarkistettu ohjeasiakirja

Tietolehtinen norsunluukaupasta EU:ssa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

 

Euroopan komissio on julkaissut uuden lajiliiteasetuksen 16.12.2021.

 

KORONA-INFO

Me CITES-toimiston väki olemme edelleen enimmäkseen etätöissä, mutta vastaanotamme hakemuksia ja sähköpostia normaalisti. Vastaamme myös puhelimeen normaalisti. Poikkeustila voi kuitenkin aiheuttaa viiveitä lupien laatimisessa ja toimituksissa.

cites.gif
CITES-logo © CITES.org

 

CITES-yleissopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Flora and Fauna) on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä ympäristön- suojelusopimuksista. Se sääntelee yli 35 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden (nk. yksilöt) kauppaa.

Sääntely koskee paitsi luonnossa eläviä myös vankeudessa syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eliöitä.

CITES-sopimus tuli voimaan vuonna 1975 ja sen on allekirjoittanut 183 maata. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1976.

World Wildlife Day -logo

YK:n Maailman luonnonvaraisten eläinten ja kasvien päivää vietetään 3. maaliskuuta
World Wildlife Day

Miksi tarvitsemme CITES-sopimuksen ja miten se toimii

CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kauppaa. Sopimukseen on liitetty lajeja, joiden on todettu uhanalaistuneen tai jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena. 

Kauppaa valvotaan pääasiassa eriasteisin tuonti- ja vientirajoituksin riippuen lajin uhanalaisuudesta ja siitä kuinka paljon sen kannat kestävät käyttöä. Käytännössä kauppaa valvotaan maiden ympäristöviranomaisten myöntämien, tullissa esitettävien kirjallisten lupien avulla.

CITES-sopimus on toimeenpantu EU-maissa EU:n omalla CITES-lainsäädännöllä. EU:n rajat ylittävän kaupan lisäksi EU-lainsäädäntö sääntelee myös yhteisön sisäistä uhanalaisten lajien kauppaa. Kaupalla tarkoitetaan ostamista, ostajaksi tarjoutumista, hankkimista kaupallisiin tarkoituksiin, kaupallisessa tarkoituksessa näytteille asettamista, käyttöä hyötymistarkoituksissa sekä myyntiä, hallussapitoa myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista tai myymistä varten kuljettamista.

EU:n ulkopuolella kukin sopimuksen osapuolimaa on toimeenpannut sopimuksen omalla lainsäädännöllään. Eläinten ja kasvien tuonnissa, viennissä ja kaupassa on aina noudatettava sekä tuonti- että vientimaan CITES-sääntelyä muuta lainsäädäntöä unohtamatta.

Mihin tarvitsen CITES-luvan

CITES-sääntelyn alaisessa kaupassa liikkuu mm. eksoottisia lemmikkieläimiä, koristekasveja, matkamuistoja, nahka- ja turkistuotteita, kosmetiikkatuotteita, lääkevalmisteita ja elintarvikkeita. Sääntely koskee paitsi sopimuksen alaisten lajien ja tuotteiden kanssa tekemisissä olevia yrityksiä myös yksityishenkilöitä (esim. lemmikkieläinten omistajat, Internet-kauppaa tekevät, metsästäjät, turistit).

CITES-lupamenettely -sivuilla kuvataan lupamenettely luvan tarpeen selvittämisestä lähtien. CITES-lajiliitteet ja lajihakupalvelut -sivuilla opastetaan käyttämään lajiliitteitä, joissa on lueteltu CITES-sääntelyn alaiset kasvit ja eläimet.

Eläimiä ja eläintuotteita kuljettavien ja kauppaavien kannattaa lisäksi perehtyä Eläimet ja CITES -sivuihin ja kasveja kuljettavien ja kauppaavien vastaaviin Kasvit ja CITES -sivuihin. Jos luonnonlääkkeet kiinnostavat, kannattaa tutustua sivuun Lääkevalmisteet, rohdot ja CITES. Matkailijoiden suositellaan tutustuvan CITES matkailijoille -sivustoon.

Lupahakemuksen jättäminen

Tuotiin ja vientiin vaadittavat CITES-luvat voidaan myöntää vasta kun luvan hakija on toimittanut lupaviranomaiselle täytetyn ja allekirjoitetun lupahakemuksen.
Osoite: Suomen ympäristökeskus SYKE, CITES-asiat, Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki.
tai
Sähköpostitse SYKEn kirjaamoon kirjaamo@syke.fi 

Lisätietoja

Marja Pylvänäinen ja Stella From, sähköposti; cites@syke.fi, puh. 0295 251 000 (vaihde).

Julkaistu 28.6.2013 klo 10.17, päivitetty 7.12.2022 klo 14.43